Välillä myös tulee niit ajatuksii et oonks mä nyt oikeesti täällä maapallon toisella puolen, vastahan mä unelmoin tästä ja nyt mä oikeesti oon täällä. Ja et miten se olin just minä kuka sieltä Suomesta tuli valituksi tänne ihanaan maahan. Kiitos Rotaryt! Eikä sitä osaa käsittää että kuinka kaukana mä Suomesta oikeesti oon. Mut ei mulla kyllä yhtään ikävä Suomeen ole. Niitä ihmisii kyllä vähäsen, mutta mä tykkään olla täällä ja tutustua uusiin ihmisiin. Vaikka Kerikeri High School on ehkä huonoin mahollinen koulu Rotari vaihtarille, joka haluais paikallisii kavereita, musta on silti joka päivä kiva mennä sinne, vaikkei mulla niitä paikallisii kavereita oikein ookkaan. Joka luokalla on kuitenkin aina joku kenenkans pystyy jutteleen, vaihtari taikka paikallinen.
Musta kyl tuntuu ettei mun enkku oo parantunu kovin paljoo, kuinka kauan tää oikee vie et mä pystyn juttelee normaalisti kaikille, ilman että mun täytyy aina välillä kysellä 'anteeks mitä sä sanoit', 'voitko toistaa' taikka ite sanoo 'no mä en kyl tiiä mitä tää on englanniks'... Vaikka mä juttelen joka ikinen päivä pelkkää enkkuu ja tää on jatkunu jo kaks kuukautta.. no ehkä sit viimestää vuoden lopussa tää helpottuu, toivon niin. Kyl mä kuitenkin ymmärrän jo paljon paremmin kun tullessa, muttei se puhuminen vaan luonnistu kunnolla vieläkään. Jos oon vaikka luokassa ja kaikki juttelee siin ympäril jotaa, ni en mä vaa jotenkaa pysty liittyy siihen mukaa, ku kaikki puhuu niin nopeesti. Ei mun kuitenkaan tarvi enää hirveesti miettiä mitä sanon/vastaan ja on mun puhuminen jo vähän sujuvampaa kun tullessa. Ja sit eilen ku juttelin jotain Jessin kans ni yks poika sano mulle et 'mä en oo koskaa ennen kuullu sun puhuvan', paitsi et en mä ton pojan kaveri kyl mitenkää ookkaa se vaa on samal valokuvaus luokalla, mutku siel mä yleens oon ain ulkoon jossaa kuvailees, enkä luokas paljookaan ni ehkä se johtuu siitä. Jess kyllä sano sit sille et ku olin sillon niillä ni mä puhuin vaa lähes kokoajan haha. Mutta ehkä mun ois aika ryhdistäytyy!! Musta on vaan niin ärsyttävää ku ei voi sanoa mitä ajattelee ja ku mulla ei oo puhelimessakaa nettii ni en pysty käyttää sanakirjaa ja se ois kyl tyhmääki. Ehkä tää tästä vähän ajan päästä. Tänään mä kuitenkin havahuin että mähän ymmärrän jo hyvin ku olin salilla, ja sit jotkuu tytöt jutteli siin mun vieres keskenään jotaan, enkä silleen keskittyny niitten puheluun mut mä silti ymmärsin kaiken mitä ne puhu, jes!
Tähän kahteen kuukauteen on kuitenkin mahtunu jo muutama enkun kielinen uni, eiks tää oo siis ihan hyvä merkki jos mä kerta nään jo uniiki enkuks. jei. Musta on vaan vielä niin vaikee ajatella et miten sitä kohta käy jo ajatteleen enkunks, tuntuu ihan epätodelliselta. Miten suomen kielen voi muka unohtaa niin et kaikki mitä sä ajattelet tapahtuu enkuks, jännää. Nyt oon nimittäin joka päivä ollu niin väsyny, ku aivot joutuu tehä koko ajan kauheeta työtä ku kokoajan pitää olla valppaana ja kuunnella et ymmärtää mitä toinen sanoo ja et osaa vastatakin siihen vielä.
Nojoo nyt kuitenkin vähän viimepäivien kuulumisia, siitä kun on taas kulunut jo viikko kun viimeksi kirjottelin.. Viime torstaina otin kouluun mukaan salmiakki pussin, jonka oon onnistunu säilyttämään syömättä haha. Annoin sit kaikille siit maistiaisii, ihan eka uhri oli italialainen tyttö haha oisitte nähny sen ilmeen ku se ottaa sen suuhun ja samantien menee roskikselle ja sylkäsee sen ulos. Sit muut siin ympäril on vaa kieltäytyvii ku nähny miten edellinen reagoi haha. No kyl ne jotkuu siin sit uskaltautu, muttei kukaa kyl oikeen tykänny. Otin sen pussin mukaan myös Drama tunnille ja annoin sit taas kaikille ja sille opettajallekii, aah mä vaan rakastan niitä ilmeitä ku kaikki yökkäsee ne pois. Ja se opettajakii oli vaan sillee et 'kukaa ei tykkää näistä ja sylkäsee ulos ku nää on Emilian lempi karkkeja, sori mut ei näit vaan pysty syömään' haha ei ne kyl mun lemppareit oo mut kyl mä silti salmiakist tykkään nami, ainaki jäi mulle enemmän syömistä haha. Ja ruokiksella vein taas muille vaihtareille, haha brasilialaiset on parhaimpii ku ne niitä maistelee, se on samantien sylkäsy ulos. Mut yks saksalainen ja yks toinen italialainen oikeesti tykkäs niistä ja halus lisääki.
Pejantaina meil oli poikkeuksellisesti kolme tuntii köksää, ku näil oli joku assessment eli tehtiin poikkeuksellisesti ruokaa siellä ja puolet luokasta oli tarjoilijoina. Sinne tuli siis jotain ihmisiä syömään meidän tekemää ruokaa ja ne toiset tarjoili ne niille asiakkaille. Mä olin tekees jälkiruokaa eli vanilja jäätelöö mut auttelin siin kyl sit kaikkii muitaki mitä kerkesin. Eka tunti oli kauheen stressaava ku piti saaha kaikki valmiiks, että ku ne asiakaat tulee ni kaikki ois ready. Sit toka tunti aseteltii niit ruokii ja kolmas tiskattii. Must vaa tuntu et oisin ollu tiellä ku en aina ymmärtän mitä mulle sanottii ja mitä mun pitää tehä ja pyörin siel keittiös vaa ympyrää haha.
Koulun jälkee mentii joittenki muiden vaihtareiden kans kaupungille ja mentii sit sellasee tilaa vähäniinku seurakunnan avoimet ovet mis pääsee pelailee kaikkee ja voi ostaa jotaa pientä syömistä. Pelailtii siel sit pingistä ja ulkoon futist. Oli tosi mukavaa niiden kans. =)
Lauantaina Laetitia tuli meille yöksi taino se tuli kyl jo aamu päivästä ja mentiin käymään sen ja mun hostisän kanssa Charlie's Rock se on semmonen pikku vesiputous ihanien porraskivien ympäröitynä.
Sielt tullessa leivottii mutakakku namii ja sit oltiiki ilta kahestaa kotosal ku porukat oli syömäs ulkoon ja veli töissä. Ni piettii vaa hauskaa keskenää, se ku meilt onnistuu niin hyvin. Ja illal katottiin viel yks leffa.
Sunnuntaina meidän oli tarkotus mennä purjehtiin Laetitian hostien kans,
mut meil ei ollu oikee hyvää tuurii ton jutun kans. Matkal sinne rantaa
loppu bensa autosta ja lähettiin siint sit kävelee me neljä (Laen
hostisä, -veli, Lae ja mä) peräkanaan tienreunaa pitkin kohti rantaa.
Musta toi vaikutti niin hauskalta et mä en voinu muuta ku nauraa haha.
Miettikää nyt ku jätetää auto tienvieree, hypätää kyyist pois ja lähetää
siit peräkanaa kävelee XD. Sit ku päästiin rantaa ni Laen isä meni
käymää hakees veneelt bensaa ja käveli takas hakee auton ja tuli sen
kans hetken pääst takasin ja meni uudellee veneelle ja oli siel ainaki
puol tuntii ja sit souti takas sieltä ja tuli ilmottaa et veneen
moottori on rikki, ettei voidakkaa mennä purjehtii. No ei se sinäns
hirveest haitannu, koska sääki oli muuttun huonommaks ja sato...taas.
Sieltä sit ajettiin takas kotiin eikä sen ihmeempiä tehty loppu päivänä.
Tää alku viikko on vaan mennyt koulussa sen ihmeempiä tekemättä, paitsi tänään alkoi koeviikko ja mulla oli vapaa päivä. Olin sitte päivällä salilla. Huomenna ois bisneksen koe, tosin opettaja sanoi ettei mun sitä tarvitse tehdä, mutta paikan päälle täytyy kuitenkin ilmaantua. Sellasta huomenna siis tiedossa ja salille taas kokeen jälkeen ;)
Innostuin taas näköjään vähä kirjottelee, toivottavast jaksatte lukee ton koko
- Emilia
No comments:
Post a Comment