loppua kohden paranee

Nimittäin viikonloppua, alku viikko ei ollut niin hyvä, mutta loppu viikkoa kohti päivät onneksi parani.
Mä oon oikeesti niin surkee keksimään noita otsikoita näihin teksteihin. En ikinä meinaa keksii mitää järkevää, joten ne nyt on mitä on, sorry :D

Tiistaina oli huono päivä. Kaverit ei ollu kavereita ja tän takii mä ikävöinkii entistä enemmän mun ihanii Suomi kavereita. Koulun jälkeen oltiin siis sovittu kolmen vaihtarinkaa, (eli niit koulus olevii international students) että nähään koulun kentällä ja mennään siitä yhessä kaupungille ennen zumbaa. No sitte kun mä pääsin sinne kentälle ni sielähän ei näkyny niistä ketään. Odottelin ainakin viis minaa ja kunnes koulu oli tyhjä eikä kukaan enää kulkenu mun ohi, ni päätin sitte että en jaksa enää oottaa, koska ne ei oo luultavast oottanu mua ni meen sitte yksin vaikka kirjastolle, koska siellä on ilmanen wi-fi. Kirjastol istuskelin vaan yksinän puhelimen kera kunnes huomasin et mun japani-kaveri, Kaho, istuskeli siel toisil penkeil joidenkii muiden japskienkaa, ni menin sit moikkaa sitä. Niiden kaa sit rupattelin hetken siinä ja sinne tuli Ryankii ja lähettiin porukalla käymää japski ravintolas koska Kaho tahto sushii. Sieltä sit nää halus lähtä jo kotii koska alko tulla pimee no ei kyl oikeesti ja kello oli jotain puol viis. Mä sit pistin vastaa et älkää menkö viel koska en haluu jäähä yksin tänne, ku zumban alkamisee oli vielä joku tunti. Sain sit viivytettyy niitä jonkuu 20 minaa ja sit ne sano menevänsä. Nooh jäin siis taas yksin ja tuntu tosi kurjalta kävellä siel yksinää, kävelin sinne koululle missä se zumba on ja koska ne ovet oli lukossa ni istuskelin about 20 minaa yksinää kylmissää siel koulun pihalla sellasella kivimuurilla. Ja kun kaivoin kassistani karkkii siihen tuli joku pikkutyttö (about enintää 5v) et mitä sul on siel laukussa, mitä sä just otit suuhus.. ja se puhu tosi nopeest enkä ehtin ymmärtää siit lähes mitää.. Ja sit se häipy siitä ku oltii jotaa hetki juteltu. Sit vihdoin pääsin vähä ennen puolta sisää vaihoin vaatteet ja zumba alko, ja no ne mun vaihtarikamut joiden kaa oon käyny sielä ja joiden piti tulla sinne no ei sitte tullukaan.. Olin siis zumbassaki yksin.. Sieltä sit vaa illal isä tuli hakee mut kotii ja perus telkun kattelun jälkeen nukkuu.

Stonestore

Keskiviikko olikin paljon parempi päivä. Laetitia tuli meille koulun jälkeen, koska hän halusi meidän viikonloppusia kuvia mun kameralta. Musta on niin ihana viettää Laetitian kanssa aikaa, koska me ollaan tosi samanlaisia, molempien enkku on aika samaa tasoo eli ei kovin hyvä, ei oo hetkeekää et oltas hiljaa koska ei keksitä puheen aihetta, juttua siis tulee koko ajan, aika menee tosi nopeesti yhteist aikaa viettäessä. Tollonkii me tultiin kotiin ehkä n. puol neljä ja reilun tunnin päästä tuntu että olis menny vasta viisi minuuttia kunse oli täällä ja harmikseen Laetitian äiti tuli hakemaan sitä jo viideltä. Kuitenkin oli se aika vähän tai paljon mä nautin aina kun me saadaan nähä, entiiä miten tuun selviimää kuukauden päästä kun mulla ei oo enää Laetitiaa täällä, noh en haluu ajatella sitä vielä...

Torstaina tulin äkkiä koulusta bussilla kotia, söin ja vaihdoin vaatteet ja vähän laittauduin iltaa varten. Isä tuli hakemaan mut puoli viideltä ja vei minut mun kiwi buddylle eli Jessille. Jess oli siis kutsunut mut sinne syömään ja niimpä mä sitte tollon torstaina sinne menin. Koko ilta oli tosi rento tutustuin Jessin äitiin, joka on tosi mukava tyyppi. Se oli tosi kiinnostunut Suomesta ja että millasta ruokaa siellä syödään yms. Jessillä oli myös yksi toinen kaveri A-B siellä, tosi mukava poika.
Ruoka oli tosi hyvää, mitä Jessin äiti meille teki. En kyllä tiedä sen ruoan nimeä mutta jotain keitettyi/paistettui kasviksii ja papuja ja sit sellanen tortillan tapanen rapee läpyskä minkä voi rikkoo sinne sekaa tai syyä eriksee. Hahah vaikee selittää.
Se talo oli ihan rakkaus! Ihanan iso, nätti sisältä ja ulkoa, uima-allas pihalla ja sit vaa kivast palmui siin ulkosalla! Kelpais kyllä asua tollases paikassa. Tosi kiva ilta.

Lähössä Jessille

Perjantaina koulussa oli erikoispäivä eli ei tarvinnut pukea kouluasua vaan sai pukeutua omiin vaatteisiin jos makso 2 dollarii. Okei toi saattaa kuulostaa hölmöltä et maksat sen takia, ettei sun tarvi pukee koulupukuu, mut kun koko koulu tulee omis vaatteissaan kouluu, ni et todellakaan haluu vaikuttaa sellaselt "olen köyhä minulla ei ole varaa maksaa kahta dollaria, että tulisin omissa vaatteissani kouluun". No ei musta oli ainakin ihana kun ei tarvinnut laittaa hametta vaan sai laittaa pitkät housut eli farkut jalkaan ja lämpösen hupparin päälle. Ja näki muutenkin että minkätyylisiä muut ihmiset on eli millasiin vaatteisiin ne tykkää pukeutua. Koulun jälkeen menin kaupungille muiden vaihtareiden kaa. Ei tehty oikeen kummempia käytii kaupassa ja mentiin yhelle talolle mis oli pari pingispöytää ja biljardipöytä ja sohvii ni istuskeltiin sitte siellä ja juteltiin niitä näitä. Pojat meni sit nurmelle pelaamaan rugbyy.

Lauantaina eli tänään heräilin jo ajoissa kahdeksan maissa ja sain viestin Laetitialta, että jos mentäs aamupäivästä vähän kävelylle. No se tietysti sopi mulle ja niimpä se tuli meille vähän kymmenen jälkeen. Käveltiin ensin alas Stonestorelle ja sieltä jatkettiin matkaa Raimbow fallsille. Hahah ton kävely matkan kuuluis kestää jonkun tunnin, mutta meillä siinä meni reilu puoltoista tuntia, kun otettiin siitä joelta matkanvarrella aina parit räpsyt. Ja se matka tuntu ihan liian pitkältä, tuntu ettei ikinä päästä perille. No sinnekun sitten lopulta päästiin ni oli voittaja olo haha. Ei kuitenkaan saatu kovin hyviä kuvia koska se vesi höyrysi siinä vesiputouksen edessä niin niistä kuvista tuli ihan sumeita. Ja muutenkin tuntu ihan että siellä sataisi, kun se vesi roisku sieltä semmoisena sumusateena alas. Evästeltiin sitten siellä yläpäässä, jonka jälkeen alkoikin satamaan ja mun hostisä tuli hakemaa meidät pois, meidän oli siis tarkoitus kävellä takaisinkin, mutta sade pelasti meidät ja isä tuli hakemaan. Oltiin siis niin poikki ettei oltais edes jaksettu enää kävellä takas sellasta reilun tunnin matkaa... Laetitia tuli sitten meille vielä tuon kävely reissun jälkeen. Aika kului kyllä taas yllättävän nopeesti. Laetitia oli täällä yhteensä about kuusi tuntia, muttei todellakaan tuntunut niin pitkältä ajalta. Nää postauksen kuvat onkin tuolta tän päiväseltä kävely reissulta, koska mulla ei ole muilta päiviltä oikein kuvia (paitsi toi kuva ku olin lähössä Jessille)...
Tän illan oonki vaan oleillu yksin kotosalla, koska veli on töissä ja vanhemmilla oli joku dinneri tapaaminen. Ja mun isä muistutteli lähtiessään, että mä muistaisin pitää tulta yllä, mutta minkä tein no hups sehän sammu, koska noloa, mutta en osannut avata sitä uunnin luukkua. En oikeesti tajua, mutta se ei avautunu mitenkään... Ja täällä on pakko pitää joka ilta tulta tai tää talo kylmettyy totaallisesti niinku nyttekin, mutta mä oon täällä hyvin kerrospukeutuneesti, niin selviän just ja just.

- Emilia

different things

Tässä muutamia eroavaisuuksia mun kotimaan ja hostmaan välillä mitä oon tän ekan kuukauden aikana huomannut.

RUOKAILU: Täällä syödään tosi vähän, vain aamupala, sitten päivällä jotain pientä kuten sanwitch eli lounasta ei ole ollenkaan ja iltaruokakin on vasta ihan illalla 19-20 maissa. Ja iltapalaa ei syödä ollenkaan. Voitte vaan kuvitella, kun tällänen Suomi tyttö tulee tänne, joka on tottunut syömään lähes kokoajan jotain ja sen viisi ateriaa päivässä, niin kyllä sitä on aina iltaan mennessä kauhea nälkä, kun olet ollut koko päivän syömättä...

RUOKA: Vaaleeta leipää kera hillon, marmelaadin tai maapähkinävoin. Mulle kuitenkin löydettiin kaupasta jotain ruisleivän tapaista leipää, naminami ei tarvi syödä pelkkää pullamössöä. Täällä ei syödä perunaa melko paljoa. Jos on vaikka kalaruoka, niin lautasella saattaa olla vain se kalapala ja salaattia. Musta toi on vähän outoa, kun Suomessa on niin tottunut syömään perunaa joka ruoan kanssa. Perunan tosin korvaa sweet potato, kumara. Aah toi on kyllä hyvää :3.

LIIKENNE: Täällä on vasemmanpuolinen liikenne eli päinvastainen kuin Suomessa. Tietä ylittäessä kattoo vieläkin välillä väärään suuntaan, kun ei osaa hahmottaa mistä autot tulevat. Aluksi oli vaikea tottua menemään eteen "ajajan" penkille autoissa istumaan, mutta nyt sinne menee jo automaattisesti. Mutta minusta tämä on paljon loogisempi näin päin, kun ajaa aina vasempaa kaistaa ja liikenneympyrässäkin mennään myötäpäivää.

AJOKORTTI: No sen nää saa jo 16- vuotiaana. Eli mun ikäsillä on täällä jo ajokortit, tosin ei kyllä kaikilla, mutta esim. mun veli osti/sai just auton ja treenailee/lukee ahkerasti ajo-opetuksia.

LAPSELLISUUS: Musta nää mun ikäset pojat on paljon lapsellisempia kuin Suomessa. Esim. näistä on vieläkin tosi hauskaa, jos toinen on jättäny puhelimensa pöydälle niin ottaa sen ja lähettelee joillekin tytöille viestiä, okei Suomessa tehtiin tota ehkä vielä yläasteella muttei enää?

LÄMMITYS: Taloja ei lämmitetä ollenkaan, paitsi tässä minun ekassa perheessä aina iltaselta laitetaan tuli uuniin. Ja täällä on kauheen kylmä. Mutta nää on ollut ajattelevaisia ja mun huoneessa on pikku lämmitin, jonka mä pistän aina iltasin päälle, koska täällä ei ole lämmitettävää sänkyä niinku mun counsellorilla. </3 Kuitenkin mua nyt kaduttaa kun en ottanut tarpeeksi lämpimiä vaatteita, joudun sit käytellä näitä samoja usein.. Ja miettikää sit koulussa kun sulla on oltava aina ne samat vaatteet, mitkä ei todellakaan oo lämpimät, ni oon aina ihan kylmissään siellä. Onneksi kohta tulee kesä!<3

VUODENAJAT: On siis päinvastaset eli täällä on nyt talvi. Talven lämpötilat on siinä 8-14C. Aamut on tosi kylmiä saattaa olla jotain kuusikin (6) astetta lämpöä. Miinuksen puolelle ei sentään onneksi mene :p. Talvella sataa_joka_ikinen_päivä valehtelematta. Aamulla saattaa näyttää oikein hyvälle aurinkoiselle säälle, mutta kun pääsee koulusta niin vettä tuleekin kuin sangosta kaataen. Se jos sataa niin se myös sataa... Ja sateenkaaret ovat näin ollen myös tosi yleisiä nähtäviä, lähes joka päivä niitä näkee yhden tai useamman kerran.

KOHTELIAISUUS: Please, thank you, I'm sorry noita sanoja ei voi käyttää liikaa. Ja jos et kuule mitä sinulle sanotaan, niin et saa kysyä "what" vaan sun pitää sanoa kohteliaasti "pardom". Jos sinä sanot "what" sua pidetään tosi tympeenä. Mul tulee kyl aina väkisin "what" kun ei ole tottunut käyttämään sanaa "pardom" ja musta toi on kauheen vaikee sanoakin haha.

LYHENTEET: Täällä lyhennetään nimet, esim. mun nimi on näiden mielestä liian pitkä niin mua yleensä kutsutaan emiksi.
Ja sit jotain näiden slangi sanoja on esim. jandals(flip-flops), togs(uimakamppeet) ja sitte so far, joka lisätään aina lähes kaikkien lauseiden perään esim. How are you liking New Zealand so far?

Ja sitte tähän loppuun tälläisiä pikku huomioita.
1. Kahvinkeittimiä ei ole melkein kellään eli täällä juodaan lähestulkoon vain purukahvia.
2. Tiskatessa astioita (käsin) astiat vain harjataan saippuan kera puhtaaksi, eikä huuhdella sitä saippuaa niistä pois ollenkaan. Sitten ne vaan kuivataan saippuaisina. Musta tää on tosi outoo.
3. Sillat, ajotiellä siis, on vain yksi suuntasia, eli toisen pitää aina odottaa että toiselta puolelta tuleva auto menee ensiksi.

Tälläsiä eroavaisuuksia olen tähän mennessä huomannut, on niitä varmaan muitakin, muttei nytte tule mieleen.

-Emilia

the perfect weekend

Warning! Pitkä teksti tulossa runsaalla kuvasaldolla varustettuna...

Suunnitelmien muutos ja paras mahdollinen sellainen. Perjaintaina siis mainitsin ettei olla tekemässä mitään ihmeempiä tässä viikonloppuna, mutta heti kun olin julkaissut tämän tekstin, mun yks ihana vaihtarikamu laitto viestiä, että haluaisinko mennä niiden kanssa niiden rantatalolle. Siinä sit innoissaa odottelin, että vanhemmat tulisi kotia ja saisin kysyttyä asiaa. Parin puhelin soiton jälkeen asia varmistui ja jee sain luvan lähteä heidän mukaan.

Lauantai aamuna aikainen herätys kello 7.15. Suihkun kautta aamiaiselle, loput pakkaukset ja hostiskä oottikin jo autossa. Tää mun vaihtarikamu asuu siis vähän kauempana minusta, niin hostiskä vei mut niille, ettei heillä tulisi liikaa koukkausta täältä meiltä.
9.30 auton nokka kohti rantataloa sai alkaa. Aah koko matkan oli niin upeet maisemat! Se miten ne farmi maisemat muuttui meri maisemiksi auringon paistaessa. Ja loppumatkasta alkoi näkyä biitsiä!:3
Perille saavuttaessa juotiin teet ja lähdettiin kävelemään ja kuvailemaan rannalle. Ne maisemat oli ihan rakkaus!♥ Pitkän pitkä biitsi, rannalle ajelehtineet simpukat, sininen meri, silee hiekka... Ja mahtava seura! Kerrankin pääsi itsekin kameran eteen, koska hostperheen kanssa kun oot jossakin rannalla yms. ei vaan oikee kehtaa pyytää et voisitko ottaa musta parit kuvat tai sit jos kehtautuu niin ne ei oo sellasii mitä toivo heh.. :D Räpsittiin miljoonat kuvat siellä rannalla, oli niin pakko ikuistaa ne ihanat maisemat ja käytiin uimassa talvella(!!) hahah ne vanhemmat oli sillee että hyi toi vesihän on ihan kauheen kylmää nytte on talvi ja työ meette uimaa..:D No sitte ne muisti että me ollaan euroopasta molemmat.. Laetitia on siis belgiasta. Eikä se vesi oikeesti ollut edes kovin jäätävää, tarkeni ihan hyvin.

I love my life in New Zealand! ♥

Päivemmällä kiivettiin yhelle vuorelle ja ne näkymät oli ihan mahtavat again!! Kummallakin puolella biitsii ja se sinisen veden loiste! Alas tullessa käytiin sit siellä vähän alempana "kiipeilemässä" ranta kalliokossa. Tuntu että tää kaikki ois vaa unta, puristin silmät kovasti kiinni ja avasin mutta ei tää on totta, tää on mun vaihtovuosi, paratiisi, ja mä nautin!

Illalla käytiin Laetitian kanssa vielä kävelemässä rannalla ilta-auringossa ja räpsiis taas parit kuvat. Me nähtiin siellä meritähtikin, jei!

Sunnuntaina lähdettiin käymään yhdellä toisella läheisellä biitsillä. Siellä oli niin kaunista ja he sanoivat, että kesäisin siellä kivikossa on kiva snorklailla.. ehkä mä sinne sitte kesällä eksyn..
Se vesi oli niiin puhdas ja kirkas, näki pohjaan niin hyvin, vaikka syvemmälläkin!! Ja se hiekka oli ihan valkosta ja pehmeetä!:3 Jälleen tuli räpsittyä iso kasa kuvia! Heheh eihän täs mitää, mut mun kameran kuvasaldo näytti reilua 700 kuvaa näiden kahden päivän päätteeksi.. hups:D

Kotimatkalla nähtiin vielä tällänen mahtava sateenkaari. En oo ennen varmaa nähny noin selkeetä ja isoo sateenkaarta.

Oli kyllä niin ihana viikonloppu pitkästä aikaa kera hyvän seuran. Meillä oli koko ajan niin hauskaa yhdessä. Mua harmittaa, että Laetitia on täällä niin vähän aikaa, enää kuukauden :/  Mut ehtiihän siinkäkin ajassa onneksi tehdä vaikka mitä! Laetitian hostit oli myös tosi mukavat, olisin voinut viettää niiden kanssa pidemmänkin aikaa.

-Emilia

ja elämä hymyilee

Nyt mulla on vähän aikaa tulla kirjoittelemaan tänne ja kertomaan viimepäivien tapahtumista. Jos nyt kuitenkin palataan viime viikon keskiviikkoon aluksi.
Elikkä siis keskiviikkona meille kaikille uusille oppilaille oli koulussa Maori tervetuliais puffory. Maori oppilaat tanssi ja lauloi maoriksi ja meistä kaksi oppilasta piti puheen, ensin omalla äidinkielellä ja sitten englanniksi. Meillä oli myös kiitos laulu niille - Me Gustas Tú - Manu Chao. Ja Kiinalais ryhmä esitti myös yhden laulun. Tämän pufforyn jälkeen piparit ja mehut odottivat meitä eli näiden tapaan kuuluu, että pufforyn jälkeen on aina jotain pientä syömistä ja juomista tarjolla.
Viikonlopun olin tosiaan siellä orientaatio leirillä.

Sunnuntaina tänne Kerikeriin oli saapunut yksi saksalainen nuoriso orkesteri. He olivat täällä vähän rotaryn sponssaamana ja yöpyivät rotari perheissä. Maanantain otin sitten koulusta vapaata ja vietin niiden kanssa aikaa. Me käytiin bussi kuljetuksella kiertelemässä läheisiä paikkoja ja katselemassa maisemia. Ekaksi suunnattiin Kaikohen koululle, jossa meille järjestettiin puffory. Pufforyn jälkeen saatiin taas vähän pientä naposteltavaa. Sitten kun saatiin syödyksi mentiin katsomaan Maori tanssia ja pojat tanssi Hakan. Toi oli kyl tosi upeeta kun ne veti niin tunteella. Ja tuohon maori tanssiin kuuluu kunnon ilmeilyä ja nää myös tekee ne ilmeet häpeämättä. Tosin meille oltiin kyllä etukäteen sanottu ettei saa nauraa. Noiden tanssin jälkeen nämä orkesterilaiset pitivät pienen konsertin niille koululaisille. 

Koulu visiitin jälkeen lähdettiin käymään läheisessä metsässä, puketi forest, katselemassa isoja puita.

Vähän eri kokoa kuin Suomen puut:D

Illalla oli taas tuttuun maanantaiseen tapaan rotari tapaaminen. Nämä kaikki saksalaiset tulivat sinne meidän mukana. Ja illan lopuksi lauloivat yhden laulun. Minusta on kiva käydä noissa rotari kokouksissa, koska saa hyvää ruokaa ja ympärillä on välittäviä ihmisiä.

Tiistaina menin normisti kouluun ja illalla oli sitten ton orkesterin konsertti täällä Kerikerissä. Oli kyllä ihan mahtava ilta. En silleen yleensä tykkää hirveemmin käydä missään konserteissa, mutta toi oli kyllä käymisen arvonen. Ne soitti niiin hyvin.

Tää kuva on tosin sieltä koulusta, kun ne soitti siellä, koska tuolla konsertissa ei saanut kuvata.

Keskiviikkona otin taas päivän vapaaksi koulusta ja vietin aikaa orkesteri tyyppien kanssa. Ne oli kyllä tosi mukavia ihmisiä ja kun se on nuoriso orkesteri, niin ne oli jotain 18-23 vuotiaita. Ja yksi tyttö niistä oli ollut Rotarien kautta Kanadassa vaihdossa nuorempana. Joten se tiesi kaiken mitä mun vuosi tuo tullessaan ja sen kanssa mä eniten vietinki aikaa. Keskiviikkona käytiin Waitangissa ja Russellissa. Waitangissa käytiin jälleen katsomassa Maori tanssahtelua.
Russell on sellainen todella söpö kylä. Kauniita söpöjä taloja ja ihana merimaisema. Käveltiin sinne ylös vuorille, ai että tuntu pohkeissa kun käveli sellaista suht jyrkkää ylämäkeä farkut jalassa about 2km. Mun kunto on sitte huonontunu kesän aikana, ku on vaan ottanut rennosti ja täälläkään en ole tehnyt muuta kuin kerran käynyt zumba tunnilla. Nyt kyllä päätin, että alan käymään vaikka juoksemassa, koska kuntosali on täällä tosi kallista about 110 dollarii kuussa(!!).

Mun kiwi buddy (meillä kaikilla vaihtareilla on koulussa kiwi buddyt eli ekana päivänä opasti meitä liikkumaan koulussa ja näytti paikat) pyysi mua dinnerille niille ensi viikolla jonain iltana, koska sen vanhemmat haluaa tutustua muhun, Jee! Kyl niitä kavereita alkaa pikkuhiljaan tulemaan, kun jaksaa olla tarpeeksi kärsivällinen.

Nyt meillä olikin tää päivä eli perjantai ja ensi viikon maanantai vapaapäiviä, eli kiva pidennetty viikonloppu. Tosin ei olla kyllä tekemässä mitään ihmeempiä, koska vanhemmilla on töitä...

-Emilia

orientation weekend

Viime viikonloppuna oli tosiaan orientaatio. Oli ihanaa nähä vihdoin kaikki oman piirin muut rotari vaihtarit. Meitä on yhteensä yhdeksän: Ranska, Itävalta, Ruotsi, Tanska, Sveitsi, Chile, Brasilia, Saksa ja tietty Suomi <-- eli noista maista ollaan kotosin. Jokanen eri maasta.
Kuitenkin, perjantaina auton nokka suuntasi kohti Ruakakaa. Menin sinne Monitan kyydissä (Monita lähtee siis Ranskaan). Tuolla orientaatiossa oli tosiaan inbound (vaihtarit täällä NZ) ja outbound (NZ:sta lähtevät) students ja muutama rotex (ex-vaihtari).
Perjantai ilta oli vaan sellasta tutustumista, syömistä, lauantain talent show:n suunnittelua, ihmisten kuuntelemista yms.
Nukuttiin sellasissa kylmissä huoneissa, joissa betonilattia. Ja siellä oli oikeesti kylmä, koska eihän täällä mitään lämmityksiä pahemmin tunneta! Tää paikka oli siis joku ns. leirintäkeskus.
Lauantaina oli lisää kuuntelua, meille siis kerrottiin taas säännöistä ja meille kerrottiin miten tehdä hyvä esittely klubiin. Tää oli sellanen vaihtovuoteen valmistautumis viikonloppu. Ja illalla meillä oli se talent show, jossa jokanen esitti jotain. Oli siis tanssiesityksiä, sketsejä, pianon soittoa ja rotexien ylläri numero. Pojat tanssi meille hakan eli Maori tanssin. Hahah poikien paidaton tanssi, ei paha näky ollenkaan;) Ite olin mukana kahdessa tanssiesityksessä.

Sunnuntaina näiden outboundien piti pitää pienet esitelmät/ kertoa itsestään kohdemaansa kielellä. Me autettiin niitä, jotka tulevat meidän maihimme eli Suomeen tulee uusi-seelantilainen poika, jonka tapasin tuona viikonloppuna ja minä autoin sitä suomenkielen kanssa. Mutta arvatkaapa vaan, eihän se mun apua tarvinnut sen esitelmä oli ihan loistava. Okei no se puhuminen vähä takerteli, mut se kirjoitusasu oli napakymppi. Mä ajattelin et koska suomenkieli on niin vaikee kieli, kun on kaikki sijamuodot yms. että mulla tulee olemaan paljon hommaa, mutta ei, se oli osannut kirjoittaa ne oikein. Huippua.
Ja muutenkin meillä oli sellainen kyselytunti, jossa nämä outboundit saivat kysellä meidän maistamme kysymyksiä, mitä halusivat etukäteen tietää. Musta tuntuu ettei minusta paljon apua ollut, koska mun enkku ei oo mikää paras mahollinen... :D Mutta hope so, että minusta oli edes hiukan apua.
Mä olin koko viikonlopun kipeenä, joten en jaksanut olla kovin aktiivinen.. Koska tuntu et mulla oli varmaan 38 ja reilu kuumetta, nokka valui koko ajan ja korvat oli tukossa eli en kuullut melkeen mitään ja ainiin kurkkukin oli niin kipeä että puhuminen sattui. Joten kaikki sai musta varmaan tylsän alkuvaikutelman, mutta onneksi perjantai oli pahin päivä, niin lauantaina ja sunnuntaina jaksoin jo vähän paremmin mennä muiden mukaan.
Kuitenkin kokonaisuudessa viikonloppu oli tosi kiva (mun kipeydestä huolimatta).

Ja asiasta toiseen.
Muokkailin vähän tätä ulkoasua, koska olin niin kyllästynyt siihen vanhaan. Banneri on kuitenkin vain väliaikainen ja siitä saa sellaisen kuvan että 'hei mä olen emilia ja rakastan beacheja'. Hahah mut niin mä tykkäänki niistä, mutta siis halusin vaihtaa sen ja tehdä omista kuvista, ja mulla ei ollut oikein muita hyviä kuvia täältä, kun tuolta beachilta niin se nyt sitte on tollainen:D Mut siitä tuli hölmö, koska siihen tuli väkisin joku tyhmä harmaa tausta höh. Mitä mieltä te muut olette tästä uudesta ulkoasusta?

Yritän nyt tässä lähiaikoina, tulla kertomaan vähän muustakin mitä tässä lähipäivinä on tapahtunut, koska en viitsi tunkea kaikkea tähän samaan postaukseen ettei tulisi liian pitkän puuduttava. Tässä nyt kuitenkin vähän mitä on tapahtunut, jottei tää blogi nuupahtaisi liikaa. :D

-Emilia

sataa sataa ropisee...

Moikka, sori et tääl on ollut vähän hiljasta, mutta en viitsi tulla postailemaan sellasia: "Tänään heräsin aamulla, menin kouluun ja koulusta tulin kotiin, enkä tehnyt ihmeempiä" -päivityksiä. Joten nyt kun on tapahtunut jotain ni päätin tulla kirjoittelemaan.
Eli siis, viimeviikko arkipäivinä oli normaali, ei tapahtunut mitään ihmeellistä. Päivät oli aika sateisia, niin ei sitten jaksanut lähteä minnekään, kun ei ulkonakaan voinut olla.

Lauantai satoi myös koko päivän. Ja täällä kun sataa, ni se myös sataa, kaatamalla... Lähdettiin kuitenkin hostisän kanssa käymään kaupungilla hoitelemassa asioita, esim. mun piti sovittaa mun rotary paitaa, joka mulle oltiin tilattu. Se oli kuitenkin jätti iso mun päällä, ni laitettiin sitte uusi koko tilaukseen. Kaupungilta tullessa hostiskä sanoi, että käydääpä tsekkaamassa toi läheinen vesiputous pikasesti. (Edellisenä päivänä oltiin katsellut yhtä kirjaa, mistä mä bongasin upeet vesiputoukset ja kerroin tykkääväni niistä.) En aluksi edes tajunnut, että mitä hän sanoi, mutta sitten parkkipaikalla tajusin, että ahaa me ollaan täällä:D Käveltiin siis sinne (kaatosateessa), no onneksi ei ollut pitkä matka. Paikanpäälle päästyä näky oli aivan mahtava!! Se vesiputous oli kuulemma 27metriä korkea ja ihan huippu hieno. Mä tykkään mun hostiskästä, ku se vei mut tonne vaikka satoi, muttei se sade näkyä haitannut. Harmitti vaan, ettei mulla ollut kameraa mukana, niin en saanut siitä kuvia, paitsi puhelinlaatu kuvan...:D Mutta hostiskä lupasi, että mennään sinne joku aurinkoinen päivä uudestaan ja siellä alhaalla menee sellainen lenkki, ni kävellään se sitten läpi, ja saan sitte kameran mukaan ja ikuistettua sen.
Sieltä tullessa meille oli saapunut vieras Kapteeni Luu(?, joo en tiedä miten se kirjoitetaan, mutta noin se ainakin sanotaan:D). Hän on Australialainen lentokapteeni ja näiden vanhempien hyvä ystävä. Hän tulee majailemaan täällä 10 päivää, mutta oikein mukava setä. Meillä oli sitten tämän takia vähän isompi dinner ja mun hostäidin vanhemmat tuli meille myös syömään. Naminami oli hyvää ruokaa.

Sunnuntaina oli kerrankin aamupäivä aurinkoinen. Mentiin tavalliseen tapaan aamusta sunnuntai markkinoille ja aamukahville kaakaolle. Iltapäivällä lähdettiin käymään vähän pohjoisemmassa yhdellä beachilla. Meitä lähti minä, Luu ja hostiskä yhdellä autolla ja hostäiti, ja sen vanhemmat + koirat toisella autolla. Se beach oli ihan mahtava, rakastan beacheja♥ silee hiekka♥ rannalle ajelehtineet simpukat (joita on aina pakko kerätä muutama mukaan...)♥ liplattava meri♥ ja se kun se vesi pärskähtää rantaan♥ varpasillaan kävely ihanalla hiekalla♥ ja se kun hiekkaa menee varpaitten väliin♥ ihanat maisemat♥...
Tän jälkeen kun oltiin vähän kävelty rantaa pitkin ja mä olin räpsinyt parit photot ni lähettiin syömään fish & chips. Mun elämän eka kerta kun söin noita, ja voin sanoo että kyllä tuun jatkossakin syömään, oli ne sen verran hyviä;) Sieltä lähdettiin ajelemaan kotia kohti, paitsi poikettiin vielä yhden toisen rannan kautta, räpsiis taas parit photot. Päivä oli ihana!

Maanantaina Chris tuli hakemaan mut koulusta suoraan niille, mutta eka käytiin hakemassa tän Rotary klubin lähettävä oppilas, Monita, meidän mukaan. Hän lähtee siis ensi tammikuussa Ranskaan vaihto-oppilaaksi. Tosi mukava tyttö. Nää rotary tyypit halusi tutustuttaa meidät toisiimme, koska ensi viikonloppuna meillä on orientaatio viikonloppu, jonne tulee kaikki tämän piirin vaihto-oppilaat: lähtevät, vasta saapuneet ja muutama rotex(vaihdossa ollut) myös. En malta odottaa, että vihdoin nään kaikki muut vaihtari kaverit! Mutta kuitenkin mentiin siis Monitan kanssa Chris:ille vaan oleilemaan ja sitte kuudelta lähdettii yhdessä Rotary tapaamiseen. Tää Rotary kokous oli tällä kertaa erillainen kuin yleensä. Se oli meidän koululla, jossa oli speech final eli oppilailla oli puheita ja ne kilpaili siitä, että kuka on paras puhuja. Näillä oli siis ollut jo aikaisemmin karsintoja, mutta tämä oli niistä se finaali. Ilta alkoi kuitenkin sillä, että hospitality ryhmät teki meille ruokaa eli dinnerin. Alkuruokana oli joku keitto, pää ruokana lihaa parissa eri muodossa ja jälkiruokana vadelma creme brulee (oli sika hyvää!). Haha oli hauskaa kun siellä oli tarjoilemassa samoja tyyppejä kuin mun hospitality ryhmässä. Tän ruoan jälkeen mentiin siis kuuntelemaan sitä speech final:ia, mun yksi koulukaverikin oli siellä puhumassa. En kyllä ymmärtänyt niistä paljoakaan, jonka takia en jaksanut edes lopulta enää keskittyä kuuntelemiseen... Kiva ilta kuitenkin.

Tää oli se meidän pääruoka

Tänään eli tiistaina oli normi koulupäivä. Koulun jälkeen menin kaupungille hengailemaan yhden vaihtari kaverin kanssa, koska illalla me mentiin zumbaan, niin piti saada kulutettua sitä ennen olevaa aikaa jotenkin. Käytiin sitten kahvilassa, jossa mä taas loistin mun englannilla, kadotin laukun (jonka olin siis unohtanut siihen kassalle ja sitte lähtiessä olin hädissään, että missä mun laukku on ja menin sössöttää sille myyjälle jotaa, ja se oli ottanu sen siit taltee ja oli silleen ai oliks se sun:D No onneks sitte sain laukkuni mukaan ja lähdettiin sieltä pois:D) Mentiin siis tosiaan zumbaan, joka oli kyllä tosi kivaa (mutta myös aika rankkaa), jeii sain yhden harrastuksen täällä. Tuli heti sellainen kuntoilu fiilis, kun kesäloman vaa löysäilin enkä tehny vissiin mitään kuntoo kohottavaa, no tästä se taas lähtee.
Illalla ruoan jälkeen esittelin sen mun väsäämän Suomi-kirjan näille. Nää ihastu niihin kuviin ja niistä oli kiva nähdä mun sukua yms. mitä niissä kuvissa esiinty. Ja tää mun hostveli rakastu meidän kesämökkiin, sen mielestä se on niin upee hahah:D Ja se sanoi, ettö sitten kun se tulee Suomeen, niin mun pitää viedä se meidän mökille:D. Eli äitii, ollaan saamassa joskus vieras meille hahah:D

Tällästä mun viimepäiviin siis kuuluu. Kivaa on ollu ja tykkään mun elämästä täällä. Perheen kanssa menee hyvin ja se on tosi kiva. Kavereitakin alkaa pikkuhiljaa koulusta saamaan, sen oon vaan oppinut et pitää itse olla tosi aktiivinen jos haluaa tutustua paikallisiin. Ne ei sulle silleen tuu juttelee, et jos sä haluut jutella niille, niin sun pitää itse mennä alottaa keskustelu (mikä on mulle vähän hankalaa, kun kieli ei suju kovin hyvin..). Mutta kuitenkin parempaan päin, onneksi mulla on pari sellasta kiwi friendii kenenkaa voin hengaa, ni sitte pääsen niiden mukana uusien ihmisten pariin. Nää paikalliset ei siis oo enää kiinnostuneita vaihtareista, koska niitä on tuol koulus joka vuosi aika paljon about 50, ni ne kai aattelee et vaihtarit voi olla keskenään kavereita ja paikalliset erikseen. Vaihtari kamut on onneksi kivoi, mut kun ne kaikki on tyyliin jostaan saksan kieliseltä alueelta, ni ne vaan puhuu saksaa ja mä en siitä mitään ymmärrä, ni se on tylsää... Mun yks hyvä vaihtarikaveri palasi sunnuntaina takaisin kotimaahansa, joten senkin takii oon tajunnut että mun pitää tutustuu paremmin paikallisiin, koska mä oon täällä koko vuoden ja nää useimmat vaan sen 6kk, ni jos en nyt tutustu paikallisiin, ni tulee sit tylsät loppu puol vuotta...  Mutta joo viihdyn kyllä täällä tosi hyvin!
Huomenna on koulussa vähän erillaista ohjelmaa luvassa, joten tuun siitä postaamaan sitten ku se on ohi;)  Ja muutenkin mulla on pari postausta tulossa, sitten kun ehdin väsäillä ne valmiiksi.

Ps. On aina kiva huomata, että ootte jaksanu kommentoida mun teksteihin. On nimittäin kiva tietää mitä mieltä ootte näistä. Kiitos siitä!♥

-Emilia